.

.

5/23/2014

FRESH


Nikon D5100 + Sigma 50mm f/1.4
taken and edited in April 2014
Adobe Photoshop CS6

5/12/2014

Summer memories


Canon EOS 5D Mark II 
taken in 2013 / edited in 2014
Adobe Photoshop CS6

5/07/2014

Memories last forever


Lisää kuvia Amelandilta. Kaksi viikkoa on kulunut ja kyllä, kaipaan tuonne vieläkin. Sain vihdoin kirjoitettua kaiken muistamani talteen päiväkirjaani (oikeastaan matkapäiväkirja, jota on kaikilla lupa lukea) ja näin muistot säilyvät pidempään. Ja hyvä niin.

Matkan jälkeinen viikko oli omalla tavallaan tuskaa, vaikka kivaa olikin. Mutta arkea se silti oli ja aivan erilaista kuin Amelandilla. Jotenkin... tavallista. Tylsää. Ei mitään spontaania. Tuntui kuin olisin halunnut hypätä yhtäkkiä järveen, kiivetä talon katolle tai pyöräillä 20km sateessa nauraen. Ja niin olisin tehnytkin, jos vain olisi ollut joku jonka kanssa niin tehdä.
Onneksi vappu ja perjantaina näin yhtä Amelandin matkaseuralaista, kun lähti hostveljen kanssa edeltä Hann. Müdeniin. Minä seuraavana päivänä seurasin perheen kanssa perässä ja voi, siitä se pieni uusi seikkailu taas alkoi.

--- lol poistin tästä tekstiä ---
Sunnuntai. Meloin 53 kilometriä, eli Wesermarathonin pronssimatkan. Jo kymmenen kilometrin jälkeen käsissäni oli valtavat rakkulat, mutta laastaria vain päälle ja sillä pärjäsi loppuun saakka. Oli ihanaa meloa kiemurtelevaa jokea pitkin matalien vuorien välistä ja nauttia maisemista ja tuulesta ja vedestä.
Ensi vuonna palaan takaisin ja melon vähintään 80 kilometriä tällä kertaa. Tai se oli alkuperäinen suunnitelmani, kunnes hän sanoi pakottavansa minut menemään kultamatkan, eli 135 kilometriä. Kuulostaa haasteelta. Pidän niistä.

Ja oon tosissani tän suhteen, sillä löysin vihdoin uuden harrastuksen itselleni. Nyt vain pitää säästää omaan kajakkiin, että pääsen harjoittelemaan! Onneksi Suomessa on paljon vettä.